PetteriLehtonen Osaava lakimies läpinäkyvällä hinnoittelulla

Vuokranalennus

Tämä aihe on ollut viime aikoina julkisuudessa varsinkin uusia kerrostaloja vaivanneiden rakennusvirheiden takia. Eli seuraavassa käyn läpi niitä perusteita, joilla vuokraa pitäisi alentaa tai vuokranalennusta tulisi vaatia.

Vuokranalennus perustuu lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta ja tarkemmin lain toiseen lukuun. Tärkeimmät pykälät tältä osin ovat toisen luvun 20 ja 23 §. Ensimmäisessä säädetään siitä, että asunnon tulee olla koko vuokrasuhteen riittävän hyvässä kunnossa. Jälkimmäisessä pykälässä taas säädetään ne tilanteet, joissa vuokranalennusta ja mahdollisesti vahingonkorvausta tulee maksaa.

OIKEUSTAPAUKSIA LIITTYEN VUOKRANALENNUKSEEN

Kuluttajariitalautakunta on usein paras paikka viedä vuokranalennusvaatimukset, koska siellä vastapuolen oikeudenkäyntikuluista ei synny riskiä. Käyn seuraavassa kolme lautakunnan antamaa suositusta läpi, joista saa hyvän kuvan siitä missä tilanteissa vuokranalennus saattaa tulla kyseeseen.

VUOKRANALENNUS JA HOMEVAURIO

Ensimmäinen tapaus on vuodelta 2008 (3146/83/07), missä oli kyseessä asunnosta löydetty homevaurio. Tämän tapauksen erikoispiirteenä oli se, ettei vuokralainen ollut heti ilmoittanut havainnoistaan vuokranantajalle ja näin ollen vuokranantaja esitti, ettei vuokralainen ollut oikeutettu vuokranalennukseen. Huoneenvuokralain 23 §:n toisen momentin lähtökohtana on se, että vuokranalennuksen alkamispäivä on se päivä, jolloin vuokralainen ilmoitti puutteesta vuokranantajalle. Lautakunta on kuitenkin päätöksessään katsonut, että huoneiston kunto on laskenut hyväksyttävän tason alle jo useita kuukausia ennen vaurion havaitsemista. Näin ollen vuokralaisella on ollut oikeus saada huoneiston vuokraa alennetuksi riippumatta siitä, onko vuokranantaja tiennyt vauriosta vai ei.

VUOKRANALENNUKSEN ALKAMISPÄIVÄN MÄÄRITTELY

Toinen tapaus on vuodelta 2009 (2884/83/08) ja siinä vuokranalennuksen alkamispäiväksi määritettiin muun näytön puuttuessa päivä, jolloin vuokralainen on tehnyt ensimmäisen ilmoituksen katon vuotamisesta. Vuokranantaja on vastineessaan vedonnut siihen, että asuntoa on voinut käyttää osan ajasta normaalisti ja näin ollen vuokranantajan jo myöntämä vuokranalennus on riittävä. Lautakunta on ratkaisussaan katsonut, että vuokranantajan ilmoittama haitta-aika ei perustu mihinkään asunnossa tehtyyn, sen kuntoa koskevaan tarkastukseen. Tästä voi siis vetää sen johtopäätöksen, että vuokranantajan on hyvä dokumentoida varsin tarkasti ne ajankohdat, jolloin haitta oikeasti vaikeuttaa asumista ja näin ollen siis oikeuttaa vuokranalennukseen.

VUOKRANALENNUS JA VUOKRALAISEN VASTUULLE KUULUVA ASUNNON HOITAMINEN

Viimeisessä tapauksessa vuodelta 2012 (1152/83/11) on kyse hiukan eri näkökulmasta asunnon kuntoon. Kyseisessä tapauksessa riideltiin ilmanvaihdon riittävyydestä ja sisäilman laadusta. Vuokralainen on kärsinyt hengitysvaikeuksista ja sen perusteella alkanut epäillä sisäilman laatua. Selvitettyään asiaa, vuokralainen on saanut selville, että asuntoon on tehty terveystarkastus edellisen asukkaan aikana. Tarkastuksen perusteella huoneiston ilmanvaihto on havaittu puutteelliseksi eikä vuokranantaja ollut tehnyt tarkastuksen perusteella suositeltuja toimenpiteitä. Vuokranantaja on vastineessaan vedonnut, että suurin osa suosituksista on sellaisia asioita, jotka kuuluvat asukkaan puhtaanapitovelvollisuuteen. Lautakunta on päätöksessään katsonut, että vuokranantaja on vastuussa siitä, että huoneisto on asianmukaisessa ja siistissä kunnossa uuden vuokralaisen vuokrasuhteen alkaessa. Näin ollen vuokralainen oli oikeutettu vuokranalennukseen.

MITÄ VUOKRANALENNUKSESSA PITÄÄ MUISTAA?

Vuokranantajan osalta tärkein asia selkeästi on, että se dokumentoi asiat hyvin. Jos edellinen vuokralainen on maininnut, joistain puutteesta ja sillä voi olla vaikutusta seuraavan vuokralaisen asumismukavuuteen, tulisi puute korjata ennen asunnon uudelleen vuokraamista. Tämän lisäksi erityisen tärkeää on, varsinkin pitkäkestoisissa haittatapauksissa, riittävin väliajoin tarkastaa ja dokumentoida, onko asunto tai osa sitä asuinkelvoton. Edellä mainitulla seikalla voi olla suurikin merkitys silloin kun vuokranalennuksen aikaa määritellään.

Vuokralaisen osalta tärkein asia on muistaa ilmoittaa viasta tai haitasta heti, kun sellaista vaan epäilee. Muun näytön puuttuessa ilmoitusajankohta saattaa olla ratkaisevassa roolissa, kun vuokranalennuksen ajankohtaa määritellään.

Tämä kirjoitus on julkaistu 19.1.2018 Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n sivuilla

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Olisi tavoiteltavaa, ettei kukaan joutuisi asumaan kuin korkeintaan pankin vuokralaisena.

Suomessa on ja tulee tätä menoa olemaan kasvava joukko vuokralla asuvia eläkeläisiä, joiden eläke ei riitä heidän elinkustannuksiinsa kuten vuokraan.

Koska he eivät ole työikäisenä säästäneet asuntoonsa vaan käyttäneet tulonsa kulutukseen niin eläkkeellä heidän puuttuvat vuokrarahansa maksavat muut. Se ei ole oikein.

Omistusasunto tuottaa myös sen edun, että omistaja pitää huolta kodistaan eikä jätä kaikkea vastuuta muille kuten vuokraajalle ja taloyhtiölle. Vuokralla-asuminen tuottaa helposti uusavuttomia aikuisia, joiden ongelmat ovat aina muiden ongelmia.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#1

>Koska he eivät ole työikäisenä säästäneet asuntoonsa vaan käyttäneet tulonsa kulutukseen.....

ooo

Hei, hei …. vähärahaisuuteen on muitakin syitä kuin törsääminen.

Juha Hämäläinen

No on tietenkin. Ja vähävaraisuuteen myös johtaa törsääminen kulutukseen, vaikka olisi enemmänkin ollut tuloja.

Toimituksen poiminnat