*

PetteriLehtonen Osaava lakimies läpinäkyvällä hinnoittelulla

Autovero – EU:n ulkopuolelta tuodun auton verotus

Elettiin vuoden 2014 loppua ja olin juuri löytänyt välittäjän avulla vuosimallin 2007 Cadillac DTS:n Floridasta, kun Korkein hallinto-oikeus antoi yhden viimeisimmistä ratkaisuistaan koskien autoveron määräytymistä. Päätöksessä oli kyse siitä, miten käytettynä maahantuotua autoa verotetaan autoverotuksen näkökulmasta. Vuonna 2014 antamassaan päätöksessä Korkein hallinto-oikeus totesi seuraavaa (KHO:2014:182):

”Autoverolain 5 a §:ää (1292/2007), siltä osin kuin siinä on toimeenpantu järjestelmä, jossa Suomeen toisesta jäsenvaltiosta käytettynä tuotuun autoon sovelletaan mainitussa lainkohdassa säädettyä päästöjen perusteella laskettua veron osuutta selvittämättä, johtaako järjestelmän soveltaminen siihen, että Suomeen toisesta jäsenvaltiosta tuotavasta autosta ei peritä autoveroa enemmän kuin samanlaisissa Suomessa jo rekisteröidyissä autoissa on veroa jäljellä, on pidettävä unionin oikeuden vastaisena.”

Päätös tarkoittaa periaatteessa sitä, että maahantuotua autoa tulee verottaa sen vuoden lainsäädännön perusteella, milloin auto on otettu käyttöön.

Autovero ja sen määrä

Oma Cadillacini oli päätöspäivänä keskellä Atlanttia. Pohdin kuumeisesti miten annettu päätös tulisi muuttamaan EU:n ulkopuolelta tuotujen autojen verotusta. Päätöksessä kun käsiteltiin Saksasta tuotua Ferraria.  Tulli ilmoitti verkkosivuillaan, että Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella ohjetta autoverosta tullaan muuttamaan vuodenvaihteen jälkeen. Juuri ennen kun auto saapui Helsinkiin, Tulli ilmoitti, että se tulee noudattamaan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Järkytys oli se, että Tulli ilmoitti, että päätöksestä ilmi käyvää periaatetta noudatetaan ainoastaan EU – alueelta tuotaviin autoihin.

Jäin ohjeen julkistamisen jälkeen pohtimaan miten asiaan tulisi suhtautua. Kyselin kavereiltani, jotka olivat olleet paljon tekemisissä autoverotuksen kanssa, kuinka Tullin ohjeeseen tulisi suhtautua. Varsin moni oli sitä mieltä, ettei Tullin näkemys tulisi pitämään hallinto-oikeuksissa. Olin kuitenkin itse kovin skeptinen siihen, miten hallinto-oikeudet asiaan suhtautuisivat. Näin ollen tiedustelin Tullilta heidän näkemystä siihen, miten autoa kohdeltaisiin jos se tullattaisiin ensiksi toiseen EU -maahan, jonka jälkeen se otettaisiin käyttöön Suomessa. Tulli ei nähnyt menettelyssä mitään ongelmaa, joten vuokrasin ison pakettiauton ja trailerin, joilla Cadillac kuljetettiin Tallinnan lentokentälle. Auto tullattiin siis Virossa ja siitä maksettiin pienehkö tulli sekä 19 % arvonlisävero.

Tämän jälkeen auto kuljetettiin lautalla takaisin Suomeen ja tullille tehtiin ilmoitus auton käyttöönotosta. Tämän jälkeen jäin odottamaan autoveropäätöstä asiassa. Ensimmäinen päätös meni Tullilta hutiin, kun auto verotettiin sen painon mukaan ja autoveroprosentiksi muodostui hiukan alle 50. Oikaisupyynnön jälkeen veroprosentti tippui 28. Tämä siis tarkoitti noin 3 000 euron säästöä auton verotuksessa. Lisäksi laskeskelin, että Viron matalamman arvonlisäveroprosentin avulla säästin pakettiauton ja trailerin vuokran sekä laivamatkojen hinnat.

Auton hankkiminen EU:n ulkopuolelta

Vuoden 2015 lopulla Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun EU:n ulkopuolelta tuodun auton verotuksesta. Päätöksessä Korkein hallinto-oikeus totesi seuraavaa (KHO:2015/3824):

”Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun autoa ei ollut tuotu Suomeen Euroopan unionin jäsenvaltiosta, vaan Amerikan yhdysvalloista, unionin oikeus ei tullut asiassa sovellettavaksi eikä autoverolain 5 a §:n mukaisesti määrättyä veroprosenttia ollut tarpeen verrata Suomessa ensirekisteröidyn ajoneuvon arvoon sisältyvään veron osuuteen.”

Olin siis varsin tyytyväinen vuoden 2015 alussa tekemääni päätökseen nähdä se vaiva, että auto tullattiin Virossa ja näin ollen se katsottiin Suomessa EU – alueelta tuoduksi autoksi. Vaikka olin itse tyytyväinen siihen, etten ollut luottanut hallinto-oikeuksiin, jäi asia sen verran kaivertamaan, että minun piti kirjoittaa tämä artikkeli.

Autovero ja sen määräytymisen juridinen pohdinta

Juridisesti suurin ongelma Korkeimman hallinto-oikeuden jälkimmäisessä ratkaisussa oli se, ettei autoverolain 5 a §:ssä mainittu mitään EU – alueelta tai muulta tuoduista autoista. Laki oli kirjoitettu niin, että se kohteli auton maahantuojaa yhdenvertaisesti, riippumatta siitä mistä auto Suomeen tuotaisiin.  Näin ollen, jotta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä voisi perustella, olisi laissa tullut olla edes jonkinlainen jako siitä, mistä auto maahantuodaan. Sellaista laissa ei kuitenkaan ollut. Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, ettei auton EU – alueen ulkopuolelta tuonut henkilö, ollut yhdenvertaisessa asemassa sellaisen henkilön kanssa, joka autonsa toi EU – alueelta. Tämä on minusta vielä tänäkin päivänä iso ongelma tuomioistuimien ratkaisuissa. Lakeja tulkitaan varsin suppeasti eikä perustuslaille anneta sitä arvoa, mikä sille oikeusvaltiossa pitäisi antaa.

Uusittu autoverolaki

Autoverolakia on tämän vuoden alussa muutettu siten, ettei auton maahantuontimaa ole ratkaisevassa asemassa autoveroa määrätessä. Autoverolain 8 a §:n mukaan Suomessa käytettynä verotettavan ajoneuvon autovero on se pienin määrä, joka autoveroa on jäljellä 11 c ja 11 d §:ssä tarkoitetut seikat huomioon ottaen samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa. Näin ollen pykälä on nyt päivitetty vastaamaan Korkeimman oikeuden vuonna 2014 antamaa ratkaisua siten, ettei auton hankintamaa ratkaise autoveron määrää.

Tämä kirjoitus on julkaistu 15.11.2016 Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n sivuilla

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Suomen lainsäädäntöä on aina ohjannut "kruunun" eli valtion etu. Lainsäädäntöä ei tehdä niin, että se suojelisi kansalaisia viranomaisten mielivallalta, vaan toimitaan päinvastoin. Viranomaiset ajattelevat, että vallittakoot, jos eivät ole tyytyväisiä tullin tai katsastuksen tai verottajan tai minkätahansa valtion tai kunnan elimien päätöksiin. Tämä tuontiautojen verotussekoilu on oiva esimerkki asiasta. Kysymys ei ole siitä, etteikö´olisi taitoa, mutta ei ole tahtoa. Tosin eräs alan professori totesi ylimmästä oikeudesta, että "siellä tyhjät päät kolisevat toisiaan vstaen" tai jotenkin siihen tyyliin. Toinen alan professori Aurejärvi totesi, että älä vain vie mitään siviilijuttua oikeuteen; se on pajatso, jonka lopputulosta et tiedä - sopimalla saat aina paremman tuloksen.

Toimituksen poiminnat